Seuran perustamiskokous pidettiin 7.5.1973 ja yhdistysrekisteriin seura merkittiin 29.12.1973.

Perustajajäseniä olivat Reino Paunonen, Simo Liukkonen, Pentti Miettinen, Ahti Miettinen, Jouko Riipinen, Mauno Lipsanen ja Veijo Piispa. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Reino Paunonen. Seuran jäsenmäärä oli perustamishetkellä 17 jäsentä.

Ensimmäiset vuodet perustamisen jälkeen kuluivat ennen kaikkea metsästysmaiden vuokraamiseen seuralle. Myös vahinkoeläinten pyyntiä harjoitettiin alusta saakka.

Vuonna 1974 lääninhallitus myönsi hirvenkaatoluvan yhdelle hirvelle. Ensimmäisenä hirviseurueen johtajana toimi Ahti Miettinen. Vaatimuksena metsästykseen aikovalle oli hirviammuntamerkki. Tämän jälkeen hirvilupien määrä on vaihdellut 1-32 kaatoluvan välillä. Viime aikoina hirvenkaatolupia on keskimäärin ollut 15 kpl vuodessa.

Alusta pitäen seuran jäsenten tuli edistää hyvien metsästystapojen noudattamista osallistua riistanhoitoon tekemällä talviruokintaa ja vähentämällä vahinkoeläimiä. Myös riistakiintiöt otettiin käyttöön. Seuran alueella on useita riistapeltoja, joissa useimmiten on kasvatettu rehukaalia ja kauraa.

Metsästysmaja rakennettiin kesällä 1976. Samana vuonna alkoi myös kilpailutoiminta.
Suomen Metsästäjäliitoon jäsenyyttä anottiin 1977.
Koirakokeita on seuran alueella pidetty 1980-luvulta lähtien.

Merkittävä tulonlähde vuosina 1988-1990 oli seuran jäsenten toiminta järjestysmiestehtävissä MotoParkissa. Narilaan rakennetun valoladun tekoon seura osallistui voimakkaalla panoksella.

Kaarilampea kunnostettiin ensimmäisen kerran 1994.
Ahvenlampeen istutettiin kirjolohia vuosina 1997-2000.
Seura rakensi 2002 siirrettävän kylmiön, jota myös vuokrataan.
Kaarilammen kosteikko perustettiin 2009.

PUHEENJOHTAJAT SEURAN HISTORIASSA.
PAUNONEN REINO 1973-1980
LIPSANEN VEIKKO 1981-1986
LIUKKONEN SIMO 1987-1992
SUHONEN PAAVO 1993-2006
PAUNONEN TAPIO 2008-2019
MIETTINEN JARKKO 2020-